toimintaa monelle viikonpäivälle

Helluntaiherätys koostuu paikallisseurakunnista, ja sen toiminnan ydintä ovat seurakuntien jumalanpalvelukset. Muita yleisiä toimintamuotoja ovat rukousillat, erilaiset pienryhmät, pyhäkoulut ja nuortenillat, musiikkitoiminta sekä diakoniaan ja evankeliointiin keskittyvät toiminnot, kuten leivänjako ja katuevankeliointi.

Helluntaiseurakuntien jumalanpalveluksissa ei ole liturgiaa eikä raamatunopetuksessa nojauduta kirkkovuoden kiertoon systemaattisesti. Seurakunnan pastorin tai vierailevan puhujan pitämä saarna on keskeinen osa jumalanpalvelusta. Seurakuntalaiset voivat kertoa saamistaan rukousvastauksista ja hengellisestä kasvustaan niin sanotuissa todistuspuheenvuoroissa.

Jumalanpalveluksessa myös rukous on yleensä vapaata, ei valmiiksi kirjoitettua tai tiettyyn teemaan liittyvää. Usein seurakuntalaiset yhtyvät rukoukseen omin sanoin tai kielillä puhuen, jolloin rukous voi olla hyvinkin äänekästä. Jumalanpalveluksessa rukoillaan yleensä seurakunnalle jätettyjen tai tilanteessa esiin nousevien esirukousaiheiden puolesta. Myös henkilökohtaista esirukousta on tarjolla yleensä jumalanpalveluksen päätteeksi.

Lasten ja nuorten omia jumalanpalveluksia ovat pyhäkoulut ja nuortenillat. Pyhäkoulu järjestetään monissa seurakunnissa jumalanpalveluksen kanssa samaan aikaan. Sitä ohjaavat yleensä vapaaehtoiset työntekijät. Kaikessa toiminnassaan helluntaiseurakunnat ovat hyvin maallikkovetoisia. Lähes kaikki toimintamuodot nojaavat siihen, että seurakuntalaiset palvelevat seurakunnassa omilla, Jumalan antamilla, lahjoillaan.

Torvisoittokunta. Kuva: Samuel Räikkönen

Helluntaiseurakuntien jumalanpalvelusten musiikki on monimuotoista. On vapaiden suuntien yhteisen Hengellisen laulukirjan lauluja, viime vuosina yleistynyttä ylistysmusiikkia ja kuoromusiikkia. Suuri osa jumalanpalvelusten musiikista on osallistavaa, ei esittävää. Helluntaiseurakunnissa pääsevät ääneen monenlaiset soittimet vaskipuhaltimista sähkökitaroihin ja pianosta rumpuihin. Urkumusiikki on harvinaista.

Helluntailaiset tunnustavat kaksi sakramenttia: uskovien upotuskasteen ja ehtoollisen. Ehtoollista nautitaan helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksessa yleensä kerran kuukaudessa. Jokainen seurakunta päättää ehtoollisensa avoimuudesta itse, mutta usein ehtoollista nauttivan edellytetään olevan henkilökohtaisesti uskossa ja käyneen uskovien kasteella. Ehtoollinen on helluntailaisille muisto- ja yhteysateria, jossa muistellaan Jeesuksen sovitustyötä ja koetaan yhteyttä ylösnousseeseen Herraan ja hänen seurakuntaansa.

Viime vuosina helluntaiseurakunnissa yleistynyt toimintamuoto ovat solut ja muut pienryhmät. Ryhmissä on yleensä vakiintunut kokoonpano, ja ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua muihin uskoviin sekä kasvaa uskossa. Pienryhmissä luetaan Raamattua, rukoillaan ja keskustellaan.

Sunnuntaisen jumalanpalveluksen lisäksi monessa helluntaiseurakunnassa on viikon mittaan yksi rukousilta sekä nuortenilta. Seurakuntien viikko-ohjelmat eroavat kuitenkin toisistaan paljon, ja seurakunnissa on paljon ainutlaatuisia toimintamuotoja.