Helluntaiherätys on karismaattinen ja ulospäin suuntautunut herätysliike

Helluntaiherätys on kristillinen herätysliike, joka painottaa karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Suomessa helluntailiike on elinvoimainen ja Suomen vapaakristillisistä yhteisöistä suurin. Vuoden 2013 lopussa helluntaiherätykseen kuului noin 50 000 jäsentä ja 241 seurakuntaa.

Perinteisesti Suomen helluntaiherätys on toiminut yhdistyspohjaisena, mutta vuonna 2002 perustettiin rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, Suomen Helluntaikirkko. Helluntaikirkon tarkoituksena on palvella seurakuntien yhteistoimintaa ja edustaa helluntailiikettä sekä yhteiskunnallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä. 

 

Nykyisin Suomen helluntaiherätys koostuu Suomen Helluntaikirkkoon kuuluvista rekisteröityneistä helluntaikirkkoseurakunnista sekä kirkkokuntaan kuulumattomista yhdistyspohjaisista helluntaiseurakunnista. Lisäksi liike kattaa helluntaiherätyksen yhteisiä rekisteröityjä yhdistyksiä (HYRY), jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi kustannustoimintaan, lähetystyöhön, diakoniaan tai koulutukseen.

Suomen helluntaiherätyksen juuret ovat osaksi pohjoisamerikkalaisessa pyhitysliikkeessä, mutta yhtä voimakkaasti myös vuosisataisessa suomalaisessa herätysliikeperinteessä. Opissa painotetaan henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen ja Pyhän Hengen kastetta. Helluntaiseurakuntien paikallistoiminnassa keskeisintä ovat sunnuntain jumalanpalvelukset ja niissä ihmisläheinen ja arkeen sovellettava saarna, Raamatun opetus, aktiivinen musiikkitoiminta ja rukous. Jumalanpalvelusten ja eri ikäryhmille suunnattujen työmuotojen lisäksi solu- eli pienryhmätoiminta kasvaa voimakkaasti seurakuntien keskellä luoden mahdollisuuksia ihmissuhteiden vahvistumiseen, henkilökohtaisen elämän jakamiseen ja yhteiseen rukoukseen.

Yhdessä toisten hyväksi

Seurakunnista ulospäin suuntautuva työ on nähty helluntailiikkeessä tärkeäksi sen alkuvaiheista lähtien. Liikkeessä halutaan panostaa lähetys- ja kehitysyhteistyöhön ulkomailla sekä evankeliointi-, diakonia-, koulutus- ja julkaisutoimintaan kotimaassa. Näitä toimintoja seurakunnat hoitavat yhdessä HYRY-yhdistysten kanssa.

Helluntaiherätys on maallikkoliike, joten seurakuntien ja yhdistysten toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden varassa. Seurakunnat eivät myöskään kerää jäseniltään kirkollisveroa, vaan työntekijöiden palkkaus ja seurakuntatyö perustuvat vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Helluntailiikkeen rakenteessa paikallisilla seurakunnilla on keskeisin asema. Käytännössä tämä tarkoittaa näkemystä siitä, että seurakunnan tulee olla lähellä paikkakuntansa ihmisiä ja sitä pitää myös johtaa paikallisesti. Paikallisseurakuntien vahva rooli onkin osa arvokasta hengellistä perintöä helluntailiikkeen satavuotisen historian ajalta.

Sivun ylemmässä kuvassa Alajärven helluntaiseurakunta, alakuvassa Juhannuskonferenssin yleisöä.

Linkit